perjantai 10. heinäkuuta 2015

Näin myydään hevosia

Terveisiä lomalta! Ei kovin pitkältä ja ihan vaan täältä Sveitsistä, mutta loma on silti aina loma. Lomakelit on suosinut, jos tykkää lämpimästä: helleputki kesti varmaan kaksi viikkoa, ja lämpöä on ollut parhaimmillaan 37 astetta. Liian kuuma, sanon minä, mutta ei auta valittaa - vastahan valitin Suomen keleistä. Oikeastaan yöt ovat olleet hankalimpia, kun lämpötila ei meinaa laskea kämpässä alle kolmenkymmenen. Nyt, kahden tuulettimen ostamisen ja muutaman viileämmän päivän ja yön jälkeen pystyy kunnolla nukkumaankin. Ensi viikolla, kun mulla taas jatkuu työt, on lämpötilat taas jossain yli 25 asteen, muttei onneksi ihan kolmeakymmentä.

Kaikenlaista uutta on tullut taas tehtyä, töissä ja muutenkin, mutta ajattelin joka tapauksessa kirjoitella tällä kertaa hevoskaupasta. Mun työpaikkahan on siis  täysihoito- ja myyntitalli, jossa on asiakkaiden hevosia parisenkymmentä, ja meidän myyntihevosia (tai omistajien hevosia) kymmenkunta, plusmiinus jokunen hepo vähemmän tai enemmän. Vaikka olen ollut töissä vasta kolme kuukautta ja risat, olen ehtinyt nähdä useamman hevoskaupan synnyn. Niinpä ajattelin kirjoittaa miten hevoskauppaa meidän malliin tehdään - myyjän näkökulmasta. Jos sattuu, että joku lukijoista kaipaa vaikkapa aiheeseen vinkkejä. ;-)

1. Myy hyviä hevosia

Faktahan on se, ettei kukaan halua ostaa huonoja hevosia. Tai jos haluaa, niin ainakaan niiden myymisellä ei itseään elätä. Meidän tallilta myytävät hevoset ovat lähes poikkeuksetta hyväsukuisia, hyväluonteisia, terveitä ja kivan näköisiä. "We don't buy them ugly", kuten Rouva Ratsastaja totesi eräälle asiakkaalle. Hevoset ovat myös suurimmaksi osaksi ratsastettavuudeltaan hyviä tai erittäin hyviä, ja niillä on kolme laadukasta askellajia. Myöskään huonotapaisia, arvaamattomia tai ns. vaikeita hevosia ei meiltä (ainakaan yleensä) myydä. Nehän tulisivat poikkeuksetta palautuspostissa takaisin, jos joku ne huolii.

2. Ratsuta hevosesi miellyttäväksi

Toinen fakta on se, että harva haluaa hevosta, jota ei ole mukava ratsastaa. Kaikille hevosen ei tarvitse olla valmis, uskomattoman herkkä tai GP-liikkeet osaava, mutta useimmat haluavat hevosen joka liikkuu itse eteenpäin, vastaa apuihin ja työskentelee mielellään ratsastajan kanssa. Meille tulevat, pitkällekin koulutetut hevoset ovat Rouva Ratsastajan ja/tai meidän ratsuttajien ratsastettavana parista viikosta kuukausiin, ennen kuin niitä kaupataan muille. Samalla keskeneräisempien hevosten koulutustasoa saadaan vietyä eteenpäin, meille kun tulee hevosia aina neljästä ikävuodesta eteenpäin. Mikäli olisin harrastaja Suomessa ja haluaisin myydä hevoseni, joka olisi muutamaa tonnia arvokkaampi, pistäisin sen ehdottomasti ammattilaisen alle vähintään kuukaudeksi. Nostaa hevosen arvoa kummasti, harva kun haluaa maksaa pelkästään siitä että hevonen voisi olla kiva, jos sitä osaisi ratsastaa.

3. Omaa hyvä maine

En tiedä mihin väliin tämän olisin laittanut, mutta tulkoot tähän. Lähinnähän tämä mainekysymys koskee hevosalan ammattilaisia ja työkseen hevosia myyviä. Jobbarin maineella varustettu myyjä myy usein sekundaa suhteellisen edulliseen hintaan ja useimmiten myyntipuheet eivät vastaa todellisuutta. Herra Omistaja kertoi jo työhaastattelussani, ettei missään nimessä halua hevosjobbarin mainetta. Hän ottaa vastuun myymistään hevosista, ja jos asiakas ei ole tyytyväinen, on valmis ottamaan hevosen takaisin ja etsimään asiakkaalle sopivamman. Hyvä maine, ja sopiva esiintyminen kilpailuissa takaavat sen, että kiinnostuneita ja maksukykyisiä asiakkaita riittää. Vastavuoroisesti asiakkaille ei auta valehdella tai myydä p*skaa, koska maine menee sitten siinä.

4. Markkinoi oikein

Melkein kaikista meidän myyntihevosista on tallin kotisivuilla kuvat ja tiedot lyhyesti. Osaa ei ehditä sinne laittaa, jos tulevat vaihdossa ja niille on jo ostaja valmiina. Se mikä täällä eroaa markkinoinnissa, on kuvien laatu. Meille tulee ammattikuvaaja ottamaan myyntikuvat, joihin hevoset on siistitty ja letitetty, ja niillä on valkoiset pintelit sekä huovat. Rouva Ratsastaja ratsastaa hevoset ja niistä koitetaan saada esiin parhaat palat. Nämä kuvat ovat ehdottomasti noin 99% parempia kuin mitkään Suomessa myynnissä olevista hevosista otetut kuvat, eikä niissä todellakaan ole paskaisia, etupainoisena rämpiviä hevosia, joiden ratsastaja könöttää selässä kuin Notre Damen kellonsoittaja. Osa asiakkaista myös soittaa ihan suoraan meidän pomoille, jotka osaavat kertoa onko meillä tällä hetkellä heille sopivia hevosia.

Joistakin myyntihevosista tehdään myös videot (samalla varustuksella kuin valokuvauksessa), mikäli kiinnostuneet asiakkaat asuvat kauempana eivätkä ole heti valmiita lähtemään katsomaan hevosia ihan livenä.

5. Hoida koeratsastus oikein

Jokainen hevonen, jota tulee asiakas katsomaan, liikkuu meillä aina ennen koeratsastusta (yleensä aamulla tai aamupäivällä, useimmat asiakkaat tulevat iltapäivällä). Tarkoituksena ei ole väsyttää tai taltuttaa hevosia - sellaisia hevosia ei oikeastaan oteta meille myyntiin, jotka ovat kovin vaikeita tai arvaamattomia. Sen sijaan niillä ratsastetaan 10-15 minuuttia, askellajit läpi ja niin, että ovat liikkuneet, avuilla ja notkeita ennen koeratsastusta.
Tämän jälkeen, ajoissa ennen asiakkaan saapumista, me puunataan hevonen, öljytään kaviot ja tietysti letitetään. Joissakin tapauksissa myös pintelöidään ja varustetaan hevonen valmiiksi, mutta tämä riippuu vähän asiakkaan toiveista. Rouva Ratsastaja hoitaa kaikkien asiakkaiden kanssa koeratsastukset, yleensä käy itse ensin selässä esittämässä hevosen jonka jälkeen asiakas/asiakkaat kokeilee hevosta. Koeratsastuksen jälkeen asiakkaalle tarjotaan joko kahvia tai olutta, viiniä tai jotain muuta hänen toivomaansa virvoketta ja jutellaan mukavia - oli asiakas sitten hevosesta kiinnostunut enemmälti tai ei.

Osa asiakkaista käy kokeilemassa hevosia useamman kerran; eräs rouva halusi käydä vaan taluttamassa ja harjailemassa yhtä tammaa, joka oli pääasiassa vain minun ratsastettavanani ja hoidettavana. Tammahan oli tietysti mun jäljiltä mukava käsitellä (heh heh) ja kaupathan siitä tuli.

6. Eläinlääkärintarkastus

Eläinlääkärintarkastukset hoidetaan täällä ilmeisesti useimmiten tallilla eikä klinikalla. Minun käsitykseni mukaan meidän myyntihevoset on jo kertaalleen eläinlääkärin tarkastamia ennen kuin ne tulevat meille myyntiin, mutta ostajat haluavat yleensä aina ostotarkastuksen. Joko "oman" eläinlääkärin, tai meidän kutsuman eläinlääkärin tekemänä. En toisaalta ihmettele, koska hevoset ovat useimmiten kalliita, millä vaan mittakaavalla.
Tarkastusta varten hevoset puunataan jälleen, ja ne letitetään. Eläinlääkäri tsekkaa tietysti hevosen peruskunnon ja elintoiminnot, tekee taivutuskokeen ja katsoo hevosen liikkeen juoksutuksessa. Ilmeisesti näiden lisäksi vain poikkeustilanteissa tutkitaan muuta. Kolmen kuukauden aikana ei vielä toistaiseksi yksikään kauppa ole peruuntunut ell-tarkistuksen takia.

Myös eläinlääkärintarkastuksen jälkeen kahvitellaan - tai nautitaan virvokkeita - ja jutellaan mukavia. Täällä se näyttää kuuluvan normaaliin asiakaspalveluun.

7. Muutto uuteen kotiin ja jälkihoito

Myydyt hevoset eivät lähde uuden omistajan mukaan heti, vaan useimmiten viikon - kuukauden sisällä kaupoista. Useimmiten herra omistaja vie ne, ja harvemmin uudet omistajat hakevat hevoset itse. Kaupan päälle saavat ilmeisesti ainakin päitset (pakasta vedetyt, tietysti) ja ainakin talviaikaan loimen (sekin uusi). Muita varusteita hevosille ei mukaan lähde.

Kauppojen jälkeen asiakkaat voivat tietysti halutessaan ottaa yhteyttä, jos tarvitsevat esimerkiksi neuvoja hevosensa kanssa. Osa käy myös Rouva Ratsastajan valmennettavana muutaman kerran alkuun, että pääsevät hevosensa kanssa samalle aaltopituudelle. Onpa muutama hevonen vaihdettukin; yksi sen takia, että jännittyi ja meni paniikkiin uuden omistajan piaffinopetusyrityksistä, toinen sen takia että se oli muille hevosille vihainen pihatossa. Nämä molemmat löysivät kuitenkin aika nopeaa uudet kodit, jotka olivat niille sopivammat.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Siinäpä kai ne tärkeimmät. Joka tapauksessa myyntiin ja varsinkin koeratsastukseen panostetaan täällä paljon enemmän kuin Suomessa. Tietysti hevosten hintaluokka on aika erilainen, kuin useimpien hevosten Suomessa. En tiedä ihan tarkalleen, mutta veikkaan että meidän hevosista ei taida alle 20.000 eurolla juuri mikään liikkua, ja osan arvo liikkuu sadoissa tuhansissa. Ihan hullua, mutta niin se vaan täällä menee.

Mutta siinäpä se näin lyhyesti, jatkan mun viimeisiä lomapäiviä ja valmistaudun vähän rankempaan työputkeen. Siitä lisää myöhemmin! Lähetän Suomeen vähän lämmintä ilmaa, kun olen kuullut että siellä vietetään taas perinteistä Suomen kesää. ;-)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti